Translation of "Kohtaan" in Polish

0.003 sec.

Examples of using "Kohtaan" in a sentence and their polish translations:

Se oli ystävällinen ihmisiä kohtaan,

Był przyjaźnie nastawiony do ludzi

Että tunnen hellyyttä elämää kohtaan.

to wszystko budzi we mnie czułość.

- Ole kiltti muita kohtaan.
- Ole kiltti toisia kohtaan.
- Olkaa kilttejä toisille.
- Ole kiltti toisille.

- Bądź uprzejmy dla innych.
- Bądź uprzejmy dla nieznajomych.

Kyläläiset olivat ennakkoluuloisia ketä tahansa tulijaa kohtaan.

Mieszkańcy wioski byli uprzedzeni przeciw wszelkim nowym przybyszom.

- Mihin kohtaan sinua sattuu?
- Mistä sattuu?
- Mihin sinua sattuu?

Gdzie boli?

Pohjanmerellä Saksan sotalaivat aloittavat "ammu ja pakene" -hyökkäyksen Englannin rannikkokaupunkeja kohtaan,

Na Morzu Północnym, niemieckie okręty wojenne atakują angielskie miasta leżące na wybrzeżu,

Ei ole odotettavissa että hän, joka ei tunne rakkautta sanoja kohtaan, pystyisi kirjoittamaan taidokkaita kirjoitelmia.

Ten, kto nie zna miłości do słowa, nie będzie w stanie stworzyć dobrego tekstu.

Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.

Wszystkie istoty ludzkie rodzą się wolne i równe w godności i prawach. Są one obdarzone rozumem i sumieniem oraz powinny postępować w stosunku do siebie wzajemnie w duchu braterstwa.

Ihmissydämessä on kaksi keskenään ristiriitaista tunnetta. Tietenkään sellaisia ihmisiä ei ole, jotka eivät tuntisi myötätuntoa toisen ihmisen epäonnesta. Jos tämä epäonninen henkilö kuitenkin onnistuu taistelemaan tiensä ulos näistä vaikeuksistaan, niin nyt tämä toinen tuntee jonkinlaista epätyydystä. Vähän liioitellen sanottuna hän haluaa vain nähdä henkilön joutuvan uudestaan vaikeuksiin. Ja sitten ennen kuin huomaakaan, vaikka se tapahtuukin passivisesti, niin hän alkaa tuntea eräänlaista vihamielisyyttä kyseistä henkilöä kohtaan.

W sercu człowieka kryją się dwa sprzeczne ze sobą uczucia. Oczywiście nie ma osoby, która nie współczułaby bliźniemu w nieszczęściu. Jeśli jednak jest ona w stanie położyć kres jego niedoli, czuje się, jakby czegoś jej brakowało. Trochę hiperbolizując, można powiedzieć, że nachodzi ją ochota, by wpędzić tego człowieka ponownie w te same kłopoty. Co prawda nie jest tego świadoma, jednak ostatecznie zaczyna czuć do niego pewną wrogość.