Examples of using "помню…" in a sentence and their finnish translations:
Kaiken...muistan kaiken.
Minä muistan sen.
Minä muistan sen.
Minä muistan sen.
En muista mitään.
- En muista tarkalleen.
- Minä en muista tarkasti.
- En tosiaankaan muista.
- Minä en todellakaan muista.
- En muista.
- En muista sitä.
- No kun en muista sitä.
- Muistan tämän.
- Muistan sen.
Minä muistan sen.
En muista sinua ollenkaan.
En muista nimeäsi.
En muista nimeäsi.
- Minä muistan tämän sanan.
- Muistan tämän sanan.
- Minä muistan sen paikan.
- Muistan sen paikan.
Minä muistan sen.
En muista mitään.
- Muistan vielä Tomin.
- Muistan yhä Tomin.
Muistan antaneeni hänelle avaimen.
- En muista kutsuneeni sinua.
- Minä en muista, että olisin kutsunut sinua.
En muista miten tarina päättyi.
En muista hänen nimeään.
En muista Tomin sukunimeä.
Muistan sen kuin eilisen.
Muistan, että tapasin kuningattaren.
- En muista hänen nimeään.
- En muista mikä hänen nimensä on.
En muista sitä ollenkaan.
En muista heidän nimiään.
Se on kaikki, mitä minä muistan.
Muistan sen hyvin.
En muista laulun sanoja.
- Muistan sen kuin eilisen.
- Minä muistan sen kuin eilisen.
En edes muista miten se alkoi.
Olen nähnyt kaiken ja tiedän kaiken.
Minä muistan kun olit vielä pieni poika.
- Muistan lukeneeni siitä.
- Minä muistan lukeneeni siitä.
Muistan millainen hän oli ennen.
En muista tehneeni semmoista.
En muista onnettomuudesta mitään.
- Anteeksi, en muista oikeasti enempää kuin tämän.
- Olen pahoillani, en muista muuta kuin tämän.
En muista milloin tapasin Tomin ensimmäistä kertaa.
Et ehkä muista minua, mutta minä muistan sinut.
- En muista saaneeni siitä työstä palkkiota.
- En muista saaneeni siitä työstä rahaa.
En muista luvanneeni sinulle semmoista.
En muista lähettäneeni kirjettä postissa.
En muista miksi tein noin.
En muista kutsuneeni sinua tänne.
- En muista milloin tapasin hänet ensimmäisen kerran.
- En muista milloin tapasin hänet ensimmäistä kertaa.
Muistan nähneeni hänet kerran.
Muistan sen yön, kun ensi kerran näin linnunradan.
En muista hänen nimeään.
Nyt muistan.
Muistan sen vuoden kun hän sai työn.
En muista, miten sanotaan "kiitos" saksaksi.
Muistan yhä hänen hiustensa tuoksun.
Muistan, kuinka metsän sopusointuiset värit lumosivat minut.
En muista mitä eilen olikaan illalliseksi.
Muistan leikkineeni magneeteilla tarhassa.
Et ehkä muista minua, mutta minä muistan sinut.
Muistan hänen kasvonsa, mutta en saa hänen nimeään mieleeni.
Luontoon mennessä on muistettava kaksi asiaa.
Muistan hyvin päivän, jolloin pikkusiskoni syntyi.
Muistan oudon hahmon vasemmalla puolellani. Se meni syvemmälle.
Totta puhuakseni en muista mitään eilisistä sanomisistani.
Mitä vanhemmaksi tulen, sitä selvemmin muistan asioita, joita ei koskaan tapahtunut.
Muistan miehen kasvot mutta en hänen nimeään.
En enää pysty pitämään lukua siitä, kuinka monta allekirjoitusta olen tällä viikolla joutunut painamaan.
En muista sanoneeni mitään tuollaista.
Ne ovat oudompia kuin hulluimmissa scifi-elokuvissa. Muistan päivän, kun kaikki alkoi.
Minä en Tomi oikeasti muista. Siitä on yli kymmenen vuotta.
En muista, milloin viimeksi olen nähnyt Tomin niin onnellisena.