Translation of "Kuuluu" in French

Mitä kuuluu?

Ça va ?

- Mitä kuuluu?
- Mitä sinulle kuuluu?
- Miten voit?

Comment allez-vous ?

Hän kuuluu yläluokkaan.

Il appartient à la classe supérieure.

Mitä Tomille kuuluu?

- Comment Tom va-t-il ?
- Comment va Tom ?

Terve, mitä kuuluu?

- Salut ! Comment vas-tu ?
- Salut. Comment vas-tu ?
- Salut, comment ça va ?

Talo kuuluu hänelle.

La maison lui appartient.

Se kuuluu veljelleni.

Ça appartient à mon frère.

Kenelle ase kuuluu?

À qui appartient le fusil ?

- Terve, mitä kuuluu?
- Hei! Mitä kuuluu?
- Moi! Miten menee?

- Salut ! Comment ça va ?
- Salut ! Comment vas-tu ?

”Mitä kuuluu?” ”Kiitos hyvää.”

- « Comment allez-vous ? » « Je vais bien, merci. »
- « Comment vas-tu ? » « Je vais bien, merci. »

Mitä kuuluu, rouva Jones?

- Comment allez-vous, Madame Jones ?
- Comment allez-vous, Madame Jones ?

Hän kuuluu siihen joukkueeseen.

Il fait partie de l'équipe.

Tämä kannettava kuuluu minulle.

Cet ordinateur portable m'appartient !

Hyvää iltaa, mitä kuuluu?

- Bonsoir, comment allez-vous ?
- Bonsoir, ça va ?
- Bonsoir, comment ça va ?
- Bonsoir, comment allez-vous ?

Tämä kirja kuuluu koulukirjastolle.

Ce livre appartient à la bibliothèque de l'école.

Tämä rakennus kuuluu vanhemmilleni.

Ce bâtiment appartient à ma famille.

Jalkapallo kuuluu pikkuveljeni harrastuksiin.

Le football est un des passe-temps de mon petit frère.

- Mitä kuuluu?
- Miten menee?

- Ça va ?
- Comment ça va ?
- Comment cela se passe-t-il ?

- Mitä kuuluu?
- Miten voit?

- Comment vas-tu ?
- Ça va ?

Hei Mimi! Mitä kuuluu?

Salut, Mimi ! Comment ça va ?

Hei Susan. Mitä kuuluu?

Bonjour, Susan. Comment vas-tu ?

Tämä kirja kuuluu minulle.

Ce livre m'appartient.

Tämä kirja kuuluu sinulle.

Ce livre t'appartient.

Tämä kenttä kuuluu koululle.

Ce terrain appartient à l'école.

Tuo talo kuuluu hänelle.

Cette maison est à lui.

- Mitä kuuluu?
- Miten menee?
- Mitä sinulle kuuluu?
- Kuis panee?
- Kuis hurisee?

- Ça va ?
- Comment ça va ?
- Comment ça va ?

- Mitä kuuluu?
- Miten menee?
- Mitä sinulle kuuluu?
- Miten voit?
- Kuinka voit?
- Kuinka voitte?
- Miten voitte?
- Mitä teille kuuluu?

- Comment vas-tu ?
- Comment allez-vous ?
- Ça va ?
- Comment ça va ?
- Comment ça va ?

- Terve, mitä kuuluu?
- Hyvää huomenta, mitä kuuluu?
- Huomenta, miten menee?
- Hei, mitä kuuluu?
- Moi, mitä kuuluu?
- Huomenta, mitä kuuluu?
- Hyvää päivää, mitä kuuluu?
- Päivää, mitä kuuluu?
- Terve, miten menee?
- Hei, miten menee?
- Moi, miten menee?
- Hyvää huomenta, miten menee?
- Hyvää päivää, miten menee?
- Päivää, miten menee?

Bonjour, ça va?

Se kuuluu varhaiseen kädellisten haaraan.

Une ramification précoce de notre famille de primates.

Lapsen suusta se totuus kuuluu.

La vérité sort de la bouche des enfants.

Kysymys kuuluu: oletko valmis auttamaan?

- La question est : es-tu disposé à aider ?
- La question est : es-tu disposée à aider ?

Tuo polkupyörä kuuluu meidän koululle.

Ce vélo appartient à notre école.

Mihin sanaluokkaan tämä sana kuuluu?

Quelle est la classe grammaticale de ce mot ?

Tämä talo kuuluu Mr Yamadalle.

Cette maison appartient à Monsieur Yamada.

Mitä kuuluu? Miten matka meni?

Comment vas-tu ? Le voyage s'est bien passé ?

- Hyvää iltaa! Mitä kuuluu?
- Iltaa! Mitä kuuluu?
- Hyvää iltaa! Miten menee?
- Iltaa! Miten menee?

- Bonsoir ! Comment ça va ?
- Bonsoir ! Comment vas-tu ?
- Bonsoir ! Comment allez-vous ?

- Hyvää iltaa, mitä kuuluu?
- Hyvää iltaa, miten menee?
- Iltaa, miten menee?
- Iltaa, mitä kuuluu?

Bonsoir, ça va ?

- Hyvää päivää, rouva Poppanen. Mitä teille kuuluu?
- Hyvää huomenta, rouva Poppanen. Mitä teille kuuluu?

Bonjour madame Poppins, comment allez-vous ?

Englanti kuuluu saksan kanssa samaan kieliperheeseen.

La langue anglaise est proche de la langue allemande.

- Miten perheesi voi?
- Mitä perheellesi kuuluu?

- Comment va ta famille ?
- Comment se porte votre famille ?
- Comment va votre famille?

- Mitä kuuluu, Tom?
- Miten menee, Tom?

Comment ça va, Tom ?

Kuten sanonta kuuluu: "Aika on rahaa".

Comme dit le proverbe, le temps, c'est de l'argent.

- Miten Tomilla menee?
- Mitä Tomille kuuluu?

- Comment Tom va-t-il ?
- Comment va Tom ?

- Minulle kuuluu hyvää, kiitos.
- Hyvää, kiitos.

- Ça va, merci.
- Je vais bien, merci.

Mitä kuuluu? Oliko sinulla mukava matka?

- Comment vas-tu ? As-tu fait un bon voyage ?
- Comment allez-vous ? Avez-vous fait bon voyage ?
- Comment vas-tu ? As-tu fait bon voyage ?

- Päivää! Mitä kuuluu?
- Hei! Miten menee?

Salut ! Comment vas-tu ?

- Tomilla on kaikki hyvin.
- Tomilla menee ihan hyvin.
- Tomille kuuluu ihan hyvää.
- Tomille kuuluu hyvää.

- Tom assure.
- Tom est bon.

Sen ääni kuuluu jopa 200 metrin päähän.

Diffusant sa voix à plus de 200 m de distance.

- Miten isäsi voi?
- Mitä sinun isällesi kuuluu?

- Comment va ton père ?
- Comment va votre père ?

Tulevaisuus kuuluu niille, jotka uskovat unelmiensa kauneuteen.

L'avenir appartient à ceux qui croient à la beauté de leurs rêves.

- Se kuuluu Tomille.
- Se on Tomin omaisuutta.

Cela appartient à Tom.

- Tomilla on kaikki hyvin.
- Tomilla menee ihan hyvin.
- Tom pärjäilee mainiosti.
- Tomille kuuluu ihan hyvää.
- Tomille kuuluu hyvää.

Tom va bien.

- Tom on kunnossa.
- Tomilla on kaikki hyvin.
- Tomilla menee ihan hyvin.
- Tomille kuuluu ihan hyvää.
- Tomille kuuluu hyvää.

Tom va bien.

- Hei! Mitä kuuluu?
- Terve! Mitä kuuluu?
- Hei! Miten voit?
- Terve! Miten voit?
- Hei! Kuinka voit?
- Terve! Kuinka voit?

Salut ! Comment ça va ?

- Mitä kuuluu?
- Miten menee?
- Kuis panee?
- Kuis hurisee?

Quoi de beau ?

- Hyvää iltaa, mitä kuuluu?
- Hyvää iltaa, miten menee?

Bonsoir, comment ça va ?

- Pyykinpesukone pitää outoa ääntä.
- Pesukoneesta kuuluu outo ääni.

La machine à laver fait un drôle de bruit.

Pääsiäispupu on ovipaarinen laji, joka kuuluu Leporidae-nisäkäsheimoon.

Les lapins de Pâques sont une espèce ovipare de la famille des mammifères léporidés.

- ”Mitä kuuluu?” ”Kiitos hyvää.”
- ”Miten menee?” ”Kiitos hyvin.”

- « Comment allez-vous ? » « Je vais bien, merci. »
- « Comment vas-tu ? » « Je vais bien, merci. »
- « Comment allez-vous ? » « Je vais bien, merci. »

Tämä kuuluu Euphorbian perheeseen, ja se voi olla kuolettava.

C'est de la famille des Euphorbia, et ces plantes peuvent être mortelles.

Hän vaikuttaa kunnialliselta liikemieheltä, mutta hän kuuluu oikeasti mafiaan.

Il paraît être un homme d'affaires respectable mais il est en réalité membre de la mafia.

Esperanto kuuluu jokaiselle. Ikävä kyllä jokainen ei tiedä sitä.

L'espéranto appartient à tout le monde. Malheureusement, peu de gens le savent.

- Tom voi hyvin.
- Tom on terve.
- Tomilla on kaikki hyvin.
- Tomilla menee ihan hyvin.
- Tomille kuuluu ihan hyvää.
- Tomille kuuluu hyvää.

Tom va bien.

- Tällä kerholla on viisikymmentä jäsentä.
- Tähän klubiin kuuluu viisikymmentä jäsentä.

Il y a 50 membres dans ce club.

Miksi ihmiset lisäävät yksinkertaisia ja yleisiä lauseita, kuten "hei", "mitä kuuluu?" jne.?

Pourquoi les gens ajoutent des phrases aussi simples et communes telles que « bonjour », « comment vas-tu ?», etc.?

- Minulle kuuluu hyvää, kiitos!
- Minulla menee hyvin, kiitos!
- Voin hyvin, kiitos!
- Hyvin, kiitos!
- Hyvää, kiitos!

Ça va, merci.

- ”Mitä kuuluu?” ”Kiitos hyvää.”
- ”Mikä on vointinne?” ”Kiitos, ihan hyvä.”
- ”Miten voitte?” ”Kiitos hyvin.”
- ”Miten menee?” ”Kiitos hyvin.”

« Comment allez-vous ? » « Je vais bien, merci. »

No on totta, että uskon tämän maan seuraavan vaarallista kehityssuuntausta, kun se sallii hallinnollisten toimintojen keskittämisen liian suurissa määrin. Vastustan sitä — joissain tapauksissa taistelu on melko epätoivoinen. Mutta saavuttaakseen minkäänlaista menestystä, on varsin selvää, että liittovaltion hallinto ei voi välttää tai paeta vastuita, joista ihmisjoukot vakaasti uskovat, että niihin ryhtyminen kuuluu sille. Maamme poliittiset prosessit ovat sellaisia, että jos järjellä hallintaa ei käytetä tässä ponnistuksessa, niin me menetämme kaiken — jopa mahdolliseen ja äärimmäiseen perustuslain muutokseen saakka. Tätä tarkoitan jatkuvalla vaateellani "maltista" hallinnossa.

Maintenant, il est vrai que je crois que ce pays suit un chemin dangereux lorsqu'il autorise un degré trop grand de centralisation des fonctions gouvernementales. Je m'y oppose - dans certains cas, le combat est plutôt désespéré. Mais, pour parvenir au moindre succès, il est assez clair que le gouvernement fédéral ne peut pas éviter ou échapper aux responsabilités dont la masse des gens sont fermement convaincus qu'il devrait les entreprendre. Les processus politiques de notre pays sont tels que, si le règne de la raison n'est pas employé dans cet effort, nous perdrons tout - même jusqu'à un changement dans la constitution, possible et radical. C'est ce que je veux dire par mon insistance constante sur la « modération » dans le gouvernement.