Translation of "Vuosia" in French

Olen odottanut tätä vuosia.

J'ai attendu ceci pendant des années.

Olen opiskellut ranskaa vuosia.

J'ai étudié le français pendant des années.

Olemme tunteneet toisemme vuosia.

- Nous nous connaissons depuis des années.
- On se connaît depuis des années.

- Pelasin tennistä viimeksi vuosia sitten.
- Minä pelasin tennistä viimeksi vuosia sitten.

Je n'ai pas joué au tennis depuis des années.

Hän on johtanut Sähköisten ajoneuvojen yhdistystä vuosia

Elle dirige l'Association des véhicules électriques depuis des années

En halua tuhlata elämäni parhaita vuosia sinuun.

Je ne désire pas perdre les meilleures années de ma vie pour vous.

Se luo vuorovedet, jotka ovat virranneet miljardeja vuosia.

Cela crée les marées qui vont et viennent depuis des milliards d'années.

Kuin valtavat vedenalaiset aivot, jotka olivat miljoonia vuosia vanhat.

C'est un cerveau sous-marin qui œuvre depuis des millions d'années.

Lopetin paperisten sanomalehtien ostamisen jo vuosia sitten, luen lehtiä vain sähköisessä muodossa.

J'ai cessé d'acheter des journaux en version papier il y a déjà quelques années ; je ne les lis plus qu'en format électronique.

Se eläin oli harjoitellut piileskelyä miljoonia vuosia. Minun piti opetella, miltä sen jäljet näyttivät.

Cet animal a passé des millions d'années à maîtriser l'art du camouflage. J'ai appris à reconnaître les traces du poulpe.

Lapsi, joka puhuu kieltä äidinkielenään, tietää yleensä monia asioita kielestään, joita ei-äidinkielenään puhuva henkilö, joka on opiskellut vuosia, ei vieläkään tiedä eikä tule ehkäpä ikinä tietämäänkään.

Un enfant qui est un locuteur natif connaît habituellement de nombreuses choses sur son langage qu'un locuteur non-natif qui a étudié pendant des années ignore encore et peut-être ne saura jamais.

Syötyään tukevan aterian ja pakattuaan koululaukkunsa Link halusi viime hetken rohkaisua ystäviltään. »Hei, Zelda, kaipaan neuvoja.» »Eihän sinua vielä pelota?» sanoi Zelda kurtistaen kulmiaan. »Ei. Haluan vain neuvoja joltakulta lukion käyneeltä, ja sinä olet fiksuin, jonka tunnen!» sanoi Link hymyillen. Zelda naurahti. »Kiitos. No, sinä…» »Opettajat ovat niin tiukkoja, ettei edes hengittää saa!» keskeytti kuningas ilkikurisesti hymyillen. »Häh?!» »Isä!» moitti prinsessa. »Anteeksi, jatka vain.» »No niin, Link…» ja sitten bussin torvi keskeytti hänet. »Jaahas, bussi tulikin jo,…» sanoi Link nopeasti, »…moikka!» »Varo pyttipannuyllätysä!» huusi Gwonam, joka ilmestyi kuin tyhjästä. »Äläkä tule ammutuksi!» lisäsi kuningas ja molemmat tirskuivat. Link näytti myrtyneeltä, mutta Zelda tuli apuun: »Älä välitä heistä, Link. Asiat hoituvat kyllä. Olen varma…» »Zelda, älä huoli. Pärjään kyllä.» Link oli hetkessä oma iloinen itsensä. »Selvä. Anna pusu.» Link oli tästä kuitenkin toista mieltä ja vastasi teineille tyypisellä julmuudella: »En helvetissä! Jätin sinut jo vuosia sitten. Rakastan kyllä sinua edelleen.» lisäsi hän vielä lopuksi, ennen kuin lähti linnasta. »En todellakaan tiedä mikä häntä huolestuttaa. Kyllä minä pärjään!» hän mietti astuessaan itsevarmana linja-autoon.

Le repas copieux pris et son cartable fin prêt, Link chercha in extremis du réconfort auprès de ses amis. "Zelda, j'ai besoin de conseils." "Tu n'as quand même pas déjà peur", dit Zelda, renfrognée. "Non. Je veux juste l'avis de quelqu'un qui a déjà été au lycée et tu es la personne la plus intelligente que je connaisse !" Link sourit. Zelda laissa échapper un léger rire. "Merci. Toi alors..." "Les profs sont d'une sévérité à couper le souffle !" interrompit le roi d'un sourire malicieux. "Hein ?!" "Père !" s'exclama la princesse d'un ton réprobateur. "Désolé, poursuis." "Donc, Link-" Cette fois, un bruit de klaxon lui coupa la parole. "Ça doit être mon bus qui arrive," dit Link prestement, "Au revoir, tout le monde !" "Gare au hachis surprise !" Gwonam sembla jaillir de nulle part. "Hé, évite d'être touché !" ajouta le Roi et les deux ricanèrent. Link, pris de court, sembla brièvement vexé, mais Zelda lui témoigna son soutien : "Ne t'occupe pas d'eux, Link. Ça ira. J'en suis sûr..." "Ne t'inquiète pas, Zelda. Tout ira bien." Link redevint aussitôt radieux. "Bien. Embrasse-moi avant de partir." Mais Link fit volte-face et rétorqua sournoisement et avec une cruauté d'ado, "Dans tes rêves, princesse ! Voilà longtemps que je n'ai plus d'illusions avec toi. Mais je t'aime toujours," ajouta-t-il après coup avant de quitter le château. "Je ne vois pas ce qui la préoccupe. Tout ira bien" se dit-il en montant dans le bus, confiant.