Translation of "Tyhjästä" in French

- Tyhjästä ei synny mitään.
- Tyhjästä on paha nyhjäistä.

De rien, rien n'est produit.

Paljon melua tyhjästä.

Beaucoup de bruit pour rien.

Voimmeko kehittää jotakin tyhjästä?

Peut-on créer quelque chose à partir de rien ?

- Heidän täytyi aloittaa täysin alusta.
- Heidän täytyi aloittaa nollasta.
- Heidän täytyi aloittaa tyhjästä.

Ils ont dû commencer à partir de rien.

- Tein sen alusta alkaen.
- Tein sen aivan alusta alkaen.
- Tein sen ihan nollasta alkaen.
- Raavin sen kasaan täysin tyhjästä.

Je l'ai fait en partant de zéro.

Syötyään tukevan aterian ja pakattuaan koululaukkunsa Link halusi viime hetken rohkaisua ystäviltään. »Hei, Zelda, kaipaan neuvoja.» »Eihän sinua vielä pelota?» sanoi Zelda kurtistaen kulmiaan. »Ei. Haluan vain neuvoja joltakulta lukion käyneeltä, ja sinä olet fiksuin, jonka tunnen!» sanoi Link hymyillen. Zelda naurahti. »Kiitos. No, sinä…» »Opettajat ovat niin tiukkoja, ettei edes hengittää saa!» keskeytti kuningas ilkikurisesti hymyillen. »Häh?!» »Isä!» moitti prinsessa. »Anteeksi, jatka vain.» »No niin, Link…» ja sitten bussin torvi keskeytti hänet. »Jaahas, bussi tulikin jo,…» sanoi Link nopeasti, »…moikka!» »Varo pyttipannuyllätysä!» huusi Gwonam, joka ilmestyi kuin tyhjästä. »Äläkä tule ammutuksi!» lisäsi kuningas ja molemmat tirskuivat. Link näytti myrtyneeltä, mutta Zelda tuli apuun: »Älä välitä heistä, Link. Asiat hoituvat kyllä. Olen varma…» »Zelda, älä huoli. Pärjään kyllä.» Link oli hetkessä oma iloinen itsensä. »Selvä. Anna pusu.» Link oli tästä kuitenkin toista mieltä ja vastasi teineille tyypisellä julmuudella: »En helvetissä! Jätin sinut jo vuosia sitten. Rakastan kyllä sinua edelleen.» lisäsi hän vielä lopuksi, ennen kuin lähti linnasta. »En todellakaan tiedä mikä häntä huolestuttaa. Kyllä minä pärjään!» hän mietti astuessaan itsevarmana linja-autoon.

Le repas copieux pris et son cartable fin prêt, Link chercha in extremis du réconfort auprès de ses amis. "Zelda, j'ai besoin de conseils." "Tu n'as quand même pas déjà peur", dit Zelda, renfrognée. "Non. Je veux juste l'avis de quelqu'un qui a déjà été au lycée et tu es la personne la plus intelligente que je connaisse !" Link sourit. Zelda laissa échapper un léger rire. "Merci. Toi alors..." "Les profs sont d'une sévérité à couper le souffle !" interrompit le roi d'un sourire malicieux. "Hein ?!" "Père !" s'exclama la princesse d'un ton réprobateur. "Désolé, poursuis." "Donc, Link-" Cette fois, un bruit de klaxon lui coupa la parole. "Ça doit être mon bus qui arrive," dit Link prestement, "Au revoir, tout le monde !" "Gare au hachis surprise !" Gwonam sembla jaillir de nulle part. "Hé, évite d'être touché !" ajouta le Roi et les deux ricanèrent. Link, pris de court, sembla brièvement vexé, mais Zelda lui témoigna son soutien : "Ne t'occupe pas d'eux, Link. Ça ira. J'en suis sûr..." "Ne t'inquiète pas, Zelda. Tout ira bien." Link redevint aussitôt radieux. "Bien. Embrasse-moi avant de partir." Mais Link fit volte-face et rétorqua sournoisement et avec une cruauté d'ado, "Dans tes rêves, princesse ! Voilà longtemps que je n'ai plus d'illusions avec toi. Mais je t'aime toujours," ajouta-t-il après coup avant de quitter le château. "Je ne vois pas ce qui la préoccupe. Tout ira bien" se dit-il en montant dans le bus, confiant.